Kesä meni ja syksy tuli, taas kerran.
Tänäkään kesänä en päässy rannalle ja terdelläki kävin vissiin kerran :D
Puhumattakaan taas kaikesta muusta mitä suunnittelin talvella ja keväällä tekeväni "sitku on kesä!!!!!"
Tarinan opetus:
"SITKU" menetelmällä et varmasti tee yhtään mitään yhtään koskaan!
Mutta syksyllä iskee aina kiire, tulee pimeetä ja huomaa olevansa väsyneempi. Eikä ajatus kulje ihan niinku pitäis. Ja sataa vettä. Ja masentaa. Siispä vitamiinikauppaan ja purkista D-vitamiinia mars!
 |
| Kunnon diettiruuat lomalta XD |
Tein tänään jotain mitä kammoan, inhoan, välttelen viimeiseen asti..... Nimittäin keskivartalotreeni!
Tähän asti on tullu tehtyä jotain sinnepäin joskus ja jouluna ku jaksaa ja huvittaa ja viittii ja ehtii ja ööööh..
Ajatus aiheesta saa yleensä mun päässä syntymään kuvan, että täytyy vetää niitä perinteisiä istumaannousuja ainaki sata tai kaks ja muuta tietä aiheeseen ei oo!
Mikä ei tietenkään oo totta.
Testasin erityyppisiä jalkojen nostoja, painojen kanssa vinoja vatsalihaksia ja päälle lankutusta kiertoharjoittelu henkisesti ja voi morjes! Kyllä tuntuu!
Ja tämän jälkeen päästään aiheeseen, joka kirvoitti mun kielenkantoja tällä kertaa.
Ulkonäkö.
Aihe, joka aiheuttaa suuria tunteita, josta kaikilla on mielipide ja josta keskustellaan koko ajan.
Oon huomannut saavani tämän muuttuneen ulkomuotoni* myötä erilaista kohtelua kuin ennen. Siis ihan tuntemattomilta ihmisiltä. (*Tähän lukeutuu tietty mun tapa pukeutua, meikata, laittaa hiukset ja tyyli ylipäätään)
Oon monilta kavereilta ja tutuilta kuullut kivoja, posiitivisia kommentteja mun ulkonäöstä, mikä tuntuu tietysti kivalta. Tottakai jokainen meistä haluaa tuntea ja kuulla olevansa kaunis. Siihenhän tämä koko ulkonäkökeskeisyys ja hössötys perustuu. Mutta se, että miten paljon tää vaikuttaa tuntemattomien ihmisten käytökseen, on ollu ihan täys yllätys.
Mun kannalta toki kiva, mutta sitte kun asiaa syvemmin pohtii niin todella julmaa ja VÄÄRIN!
Samat ihmiset, jotka muuten kulkis mun ohi tajuamatta välttämättä edes mun olemassaoloa, on yhtäkkiä availemassa mulle ovia, päästää mut edelle kaupan kassajonossa tai tulee ihan muuten vaan juttelemaan ja kyselemään kuka oon ja miten menee.
Tapaan hirmuisen määrän ihmisiä joka päivä niin päivätöissä, kuin keikallakin.
Ja ikinä, IKINÄ ennen ei oo ihmiset lähestyny mua näin välittömästi ja avoimesti.
Ja oon kuitenki pääni sisällä edelleen ihan sama tyyppi kun aina ennenki.
Korostaen vielä sitä, että tykkään toki tästä uudesta ilmiöstä täysin itsekkäistä syistä, mutta laajemmalti tää on vaan aivan sairaan julmaa!
Kauneus on katsojan silmässä, se on vaan fakta. Meille syötetään jotain tiettyjä asioita "kauniimpina" kuin jotain toisia ja samaan aikaan joka tuutista huudetaan, että muista sisäinen kauneus!!!!!
Oo tässä nyt sitte sisäisesti kaunis, kun näet toisten ihmisten muuttuneen käytöksen.
Mulla on kavereita niin moneen lähtöön, etten pystyisi ikinä kuvittelemaan tilannetta, jossa joku toinen tyyppi olis parempi kaveri sen takia, että se näyttää enemmän Cosmon kansitytöltä kuin joku toinen. Mutta kuulemma jotku tekee näinki... Yäk :((((
Myönnän kyllä, että teen joskus oletuksia uuden ihmisen persoonasta sen ulkonäön perusteella, mutta aivan viimeiseen asti ja parhaani mukaan koitan kohdella kaikkia ihan samalla lailla. Tietysti liittyy aika olennaisesti tohon työhönki ja muutaman kerran on saanu opetuksen kantapään kautta.
Mutta tämän kaiken lopputuloksena, oon nyt alkanu miettiä, että mitäs sitten ku tulee se päivä että musta tulee vanha ja ryppynen. Saan ehkä joskus lapsia ja kroppa muuttuu. Täs elämässä on niin monta muuttujaa, että mitäs jos mua aletaankin kohdella huonompana ihmisenä sen takia, että näytän erilaiselta kuin joskus ennen. Hope so not.
Olis tekopyhää alkaa nyt sössöttää sitä vain sisäinen kauneutesi merkkaa-asiaa tähän. En ajattele niin, enkä luultavasti pohtisi näitä asioita, jos ajattelisin pelkkää sisäistä kauneuttani. (Toki siinäkin ajatusmaailmassa on paljon hyvää ja mikään ei oikeuta ihmistä, varsinkaan ulkonäkö, kohtelemaan toista ihmistä huonosti) Mutta meillä kaikilla olis edes vähän mukavampi olla, jos muistettais olla kaikille kanssaeläjille samassa määrin mukavia. (Tietty jos joku on vaan pohjimmiltaan ilkee ja haluaa satuttaa toista niin minkäs sille voit, mutta sit pitäis olla yhtä ilkee tasapuolisesti kaikille!!)
Ja muistetaan, että oma mielipide kauneudesta on vaan oma mielipide... Joku muu näkee asiat ihan päinvastoin :) Muistuttelen itteäni tästä lähes päivittäin :)
 |
| Vattalihaksien metsästystä.... |
Mun urheiluhommat lähti liikkeelle ihan puhtaasti halusta olla terveempi ja voida paremmin. Myöhemmin mukaan on tullu myös ulkonäköön liittyviä tavoitteita ja toiveita, mutta edelleenki en olis tässä jos tämä ei olisi lähteny liikkeelle omasta hyvinvoinnista.
Toissaviikolla tein juoksumattoenkat: JUOKSIN 25min. Mulle paljo, koska lähtötilanne oli, että luulin kuolevani viiden minuutin pikkuhölkän jälkeen.
Normaali keskirasittava treeni kestää 75-85min alku/loppulämpöineen, enkä tunne sen jälkeen itteäni ollenkaa kuolleeksi, päin vastoin. Alkuun tuli 45 minuutin kohdalla raja vastaan.
Kyykkään 40kg 4x12, alkuun meni hampaat irves 32kg 3x8.
Ja tottakai jaksan arkena paremmin. Nämä on niitä asioita, mitkä loppupeleissä mun vaakakupissa painaa!
 |
| Otan itseni todella vakavasti, hehe. |
Olis kauheen hienoo ku vois heittää tähän loppuun joku nasevan yhteenvetolainin, mut ei mulla oo mitään sellasta. Kunhan pohdin näitä asioita, ehkä joku miettii samoja juttuja.
Et ei mul muuta!
