Kato musiikki pelasti mut urheilulta, hei.

Musiikki pelasti mut urheilulta oli 22 vuotta mun motto. Ihminen kun oli lenkillä ja hölkkäs ohi, niin sanoon, että olisit lähteny viis minuuttia aikaasemmin niin ei tarttisi juosta.
Enpä sano enää.

Nyt on sitte ekat aamulenkit vedetty. Hyi saakeli oli ihan yhtä kauhiaa ku muistelinki. Not my piece of cake, mut joskus joutuu tekemään asioita joista ei niin välitäkkään. Opin mä tykkäämään maitorahkasta ja ananaksestaki niin kyllä mä ny muutamasta aamulenkistäki selviin. Vaikka ihan pohojalaasella sisulla jos ei muulla.
Onneks riisikakut on hyviä varsinki ku pistää päälle kurkkua!

PULLASORSA!

Tästä oon lähteny liikkeelle.

Se on  sunnuntai nyt ja muutama päivä uutta diettiä takana. Pakko myöntää, että torstai-iltana kun kello alko lähestyä puoltayötä ja mä kokkailin täälä seuraavan päivän ruokia, niin mietin, että olisko kannattanu jättää väliin. Sit urpo menin vielä julistamaan aiheesta isoon ääneen, niin ettei oikein kehtaa enää jättää kesken. Enkä taatusti olisi perjantaiaamuna lähteny lenkille, jos en olis alkanu tästä hommasta kirjotta.... Niin paljo väsytti ja teki mieli vetää peitto korville. Oon maailman huonoin aamuihminen. Tarviin ainaki pannullisen kahvia et alkaa ajatus juosta. Ennen sitä ei puhuta. SIIS SANAKAAN.

Aamulenkki takana.

Yllättävän hyvin on jaksanu salilla vetää aerobista. En vaan tykkää siitä, siis yhtään. Luulisin kuitenki, että siitäki tuloo ihan kivaa kunhan tottuu. Pohjimmainen syy miks en tykkää siitä, on että mulla on niin huono aerobinen kunto, että alkaa parin minuutin jälkeen aina ärsyttää, kun on niin paska. Sit lopetan. Ja siinäpä se kierre onki valmiina.

Taidan tarvita uuden tavootevaatteen.. :) Tää meniki jo päälle....

Liittyen otsikkoon, urheilu ei todellakaan oo ollu mun juttu niinku ikinä.
Tossa salilla tein loppuvenyttelyä ja kaiken maailman jumppaliikkeitä ja muistelin, että olin koulun liikuntatunnilla aina luokan huonoimmasta päästä.
Vähä kömpelö ja tanakka, laiska, jäykkä ja kiinnostus juosta pallon peräs huolimatta lajista ihan nolla.
Taisin joskus haluta harrastaa lentopalloa, mutta se vasta katastrofi oliski ollu, koska perinteisesti oon juossu palloa karkuun, enkä suinkaan sitä kohti.
Välillä yritin skarpata ja joskus pärjäsin ihan välttävästi, esim. hiihdossa ja juoksussa.
Silti koululiikunta jätti muhun hyvin syvään juurretun inhon ja vihan kaikkia liikuntaa kohtaan.

Uus tavootevaate!

Onneksi vuosi sitten lähdin salille joukkoon kun kaveri pyysi seuraksi.
Siitä iski kipinä joka on kestäny tähän päivään asti ja nyt tästä on alkanu tulla jo elämäntapa.
Tällääset muutokset vaatii kuitenki niin paljo aikaa, että muutaman kuukauden mittaasen salirupeaman jälkeen en vielä omalla kohdalla uskataasi mistää pysyvästä muutoksesta puhua, mutta näin vuoden jälkeen alkaa jo uskaltaa sanoa.
Huomaa kuinka kroppaki alkaa huutaa liikuntaa jos ei pariin päivään tee mitää.

Tähän asti oon käyny 2-4 kertaa viikos salilla, vähä riippuen siitä kuinka jaksaa, kerkiää ja huvittaa.
Silläki on saanu näkyviä tuloksia, hitaasti mutta varmasti :)

Ja mä RAKASTAN RUOKAA ja VIINIÄ!!!! Eli en todellakaa oo ollu turhan tiukka ittelleni :D
Aiva jokaasen houkutuksen peräs ei sovi mennä, tervettä järkiä käyttämällä oon selvinny hirmu hyvin! :)

Mulla on takana matkaa jo jonki verran, oikeessa laidassa pullasorsa 1,5 vuoden takaa. Keskellä ja vasemmalla tuoreet kuvat.

Haluaisin muuten vielä erikseen korostaa, että en ota tätä koko hommaa edelleenkään turhan vakavasti:
Tää on mulle itselleni tälläänen hyvä ihmiskoe, jossa testaan mun kestävyyttä. Lisäksi, ketään en halua neuvoa, koska mulla ei oo siihen pätevyyttä.
Ja heti ekana diettipäivänä huijasin ja join lasin viiniä!!! Ku tarjottiin.... Mutta nyt skarppaan taas.

SMILE! Makes u look good :)

Nyt mä vielä värjään hiukset ja hoidan mun särkeviä lihaksia, jotta pääsöö aamulla lenkille!
Ja keittelen ens viikoksi kattilallisen kananmunia!
Loppuun vielä tiedote:
Valio on alkanu tekemään pehmeästä maitorahkasta 500g pakkettia!! PARASTA!!!






Huoh mikä ajatusoksennus, nyt lopetan......
:)